Tuukan tietoon on tullut, että opiskelijapiireissä liikkuu piratoituja haalarimerkkejä “Ääliö”-teemalla. Merkkien painaja kertoi käyttävänsä tienestit alkoholiin. Tuukka aikoo teettää omia haalarimerkkejä.

Tuukka Virtaperko, nimi joka on herättänyt hilpeyttä ja pahennusta jo vuosien ajan internetin yli. Virtaperko tunnetaan varsin räiskyvistä sarjakuvistaan, jossa kaikesta voidaan tehdä huumoria, oli se sitten paavi tai suloinen metsän eläin. Nyt meillä on mahdollisuus päästä kuulemaan artistia sarjakuvien takana ja kysymään se kaikkien mielessä vuosia pyörinyt kysymys; “Miksi Tuukka?”

Haastattelijana Mikael Hiirikoski.

Työväentalo on Westaan museon puolella 2. kerroksessa. Kun kapuaa portaat ylös, niin heti ensimmäisenä oikealla on konferenssitila. Se näyttää ihan työväentalolta… eli siis museoon sisälle rakennetulta talolta, jossa on istumapaikkoja noin 50 hengelle. Tampere Kuplii -tapahtuman ohjelmakartan saat tästä.

Jukka Laine antaa ymmärtää, että “kaikkien aikojen kotimainen törkyalbumi” pitää jostakin syystä tehdä niin, että perverssiys kasaantuu yhteen henkilöön, eikä niin, että albumissa kuvataan maailma, joka on kauttaaltaan perverssi todellisen maailman mittapuilla arvioituna. Lisäksi Laine väittää, että Kalervo Palsan matkiminen on mahdotonta. Väite ei ole totta, eikä liity arvosteltavaan teokseen, joka ei pyri matkimaan Palsaa. Outoa kyllä, Laine itsekin mainitsee, ettei teos pyri matkimaan Palsaa.

Arvostelussa väitetään, että Omenapuu-kokoelma olisi aiemmin julkaistu kahtena omakustanteena, vaikkei ole. Kun tähän yhdistetään kirjoitusvirheet, arvostelua voitaneen luonnehtia huolimattomaksi. Näin huonosti tehdystä arvostelusta voidaan kysyä, miksi sen pitäisi edes heijastaa kriitikon rehellistä käsitystä albumin tasosta. Tuukka suosittelee, että jos ei alun perinkään viitsi panostaa arvostelun tekemiseen, siinä kannattaa tyytyä mukailemaan muiden ihmisten näkemyksiä, sillä he ovat todennäköisesti perehtyneet albumiin paremmin.

Miksi sarjakuvaskene haluaa sarjakuvaa kohdeltavan taiteena, kun se itse kohtelee sitä vähäarvoisena viihteenä? Laine tietää joidenkin muiden pitävän teosta suuressa arvossa. Miksei Jukka Laine ole edes pettynyt siihen, ettei sarjakuvateos ollut hänestä tuon parempi?

Tuukka kertoo pukeutumisfilosofiastaan Leka-Looksissa:

Olen alkanut ymmärtää vaatteita vasta viime vuosina. Tajusin, että jos laitan pinnalliset asiat kondikseen, ihmisten on helpompi kohdella minua niin kuin haluan tulla kohdelluksi. Haluan pukeutua vaatteisiin, jotka eivät muistuta minua itsestäni, vaan saavat minut tuntumaan harmoniselta osalta ympäristöäni. Käytännössä tämä ilmenee kohdallani jopa dandyilynä. En nimittäin voi teeskennellä, ettei sillä olisi väliä, että epäkarismaattisetkin ihmiset näyttävät hyvältä panostaessaan vaatteisiin.

Sen näkee oikeasti toisten ihmisten kasvoilta, kuinka hyvin pukeutunut on. Vaatteet ovatkin väline, jonka avulla saat maailman näyttämään enemmän sellaiselta kuin haluat. Jos ihmiset eivät katso sinua eivätkä väistä sinua kadulla, voit harkita, lähettävätkö vaatteesi oikeita signaaleja. Itse pidän oikeana signaalina sitä, että ihmiset antavat sinulle huomionsa, mutta heidän kasvoillaan oleva ilme pysyy hillittynä.

Pukeutumiseni perustuu klassisiin ihanteisiin siitä, miten länsimaisen ihmisen tulisi pukeutua. Minulla ei ole spesifimpää viiteryhmää. En identifioidu nimenomaan hipsteriksi, hoppariksi, hevariksi, survivalistiksi tai edes taiteilijaksi tai filosofiksi. Asun Helsingissä, ja stadilaisuudesta sanotaan, ettei sekään tuo mitään lisää identiteettiin. Mielestäni on hyvä asia, ettei pukeutumiseni minulle antama identiteetti rajoita toimintamahdollisuuksiani missään, minne voisin odottaa päätyväni. Jos kuitenkin sanoisin, että pukeutumisessani on joitain tyylillisiä poikkeamia klassisesta normista, niiden joukkoon kuuluisivat dandyilyn lisäksi militarismi. On selvää, että Varusteleka on minun kauppani – etenkin, jos haluan päällystakin.

Club Mega Therion esiintyy Helsingin paikallisradiossa (?) 22.5.

Lurkki-zinen ensimmäisessä numerossa (1/2011) on nelisivuinen juttu Tuukka Virtaperkosta. Kuvasta kiitos SkorpiusVisionille. Haastattelu on saatavilla myös PDF-muodossa.

Kuvaus: Tuomas Puikkonen

Saippuakuplat: Ella Peltonen